Vuoden 2015 ensimmäinen

Nyt on vuoden ensimmäisen päivän ihan ensimmäiset hetket meneillään ja haluan sanoa teille kaikille kiitokset, että olette tulleet tänne meidän tarinoita lueskelemaan ja kommentoimaan. Meillä ei vielä ole sitä 20 lukijaa, jota odottelin arvontaa varten, mutta laitetaan siitä huolimatta arvonta pystyyn. Arvontaan voivat osallistua vanhat ja mahdolliset uudet lukijat 5.1.2015 klo 12.00 asti kommentoimalla tähän postiin. Jokainen saa yhden arvan ja palkintona on jotain kisulle ja ihmiselle sopivaa tavaraa. Arvontaa voi halutessaan mainostaa, mutta ei ole pakko. Mainokseksi sopii vaikka toi kuva missä lukee toi arvonta tai sitte joku pieni sivuhuomautus oman blogin jossain tekstissä.

Arvonta pyritään suorittamaan mahdollisimman pian arvonta-ajan päätyttyä, mutta eräistä seikoista johtuen voi mennä päivän verran ylikin. Näistä syistä kuulenette täällä aika pian. :)

Kissamaiset palkinnot

Kissamaisten palkintojen lisäksi matkaan lähtee
nämä enemmän ihmiselle suunnitellut lahjukset.

Vuoden 2014 viimeisenä iltana ulkoa kuului hirveästi pauketta ja pamahduksia, mutta mä otin vaan rennosti ja nukuin enimmäkseen. Ihminen vähän pelkäs etukäteen, että pelkäisin moisia ääniä, mutta ei ne mua niin häirinnyt, enemmän häiritsi ihminen, joka kävi välillä kurkkimassa mitä mulle kuuluu.

Ihminen oli siis koko illan mun kanssa kotona ja nukkumaan mentiin jo ajoissa vaikka ihmistä toi pauke vähän häiritsikin. Se sanoo, että siitä on tullut tylsä kun ei viitsi enää edes vuoden vaihtumista juhlistaa mitenkään. Mun mielestä oli oikein kiva kun se oli taas mun kanssa kotona vaikka maailmalla ois ollu vaikka mitä kekkereitä tarjolla.

Hyvää uuden vuoden ensimmäistä kaikille toivottelee Pena.

Joulukuun kolmaskymmenesensimmäinen

Mä oonkin nyt ollut aika pitkään hiljaa kun on ollu tätä joulujuttua ja vierailevaa ihmistä ja vaikka mitä... Tohon vaikka mitä osastoon kuuluu jotain tosi jännää ku tänään aamulla tapahtu...

Tänään aamulla kuudelta kerroin ihmiselle nätisti, että ruokaa kiitos ja ihminen kömpi peiton alta antamaan sitä ruokaa. Ihminen jätti keittiöön mulle ruuan ja vähän valoa ja meni takas nukkumaan. Siinä sitten kun olin vähän syönyt näin jotain liikkuvan seinällä. Seinällä meni pieni otus omituisesti lentämällä eteenpäin ja sitähän piti sitten yrittää pyydystää tarkemmin tutkittavaksi. Välillä kävin sanomassa ihmiselle, että tulis kanssa katsomaan mitä meille on tullut kylään, mutta ei se jaksanut nousta ihan heti. Jonkin aikaa pyydystelin sitä lentävää ja juttelin sille söpösti kurisemalla, mutta en vaan saanut kiinni. Lopulta ihminen tuli pois peiton alta katsomaan mitä siellä keittiössä tapahtui ja alkoi hihittää täysillä kun yritin kiivetä pitkin seinää. Ihminen sanoi, että se pieni lentävä on kärpänen ja sitä ei ole pakko yrittää keskellä yötä ottaa kiinni, sen olisi kuulemma ehtinyt sittenkin vasta kun ihminen olisi ollut kunnolla hereillä... 

Siellä se kärpänen eteisen katossa naureskelee.

Tän sammakon ihminen on laittanu keittiöön kukkien
eteen, että en menis niitä syömään. Sammakossa
on liiketunnistin, joka pistää sammakon ääntelemään
heti jos joku menee sen edestä. Arvatkaa heräskö ihminen
mun vai sammakon pitämään ääneen tänään?

Ihminen kuitenkin jäi hereille ja pesi hampaat ja söi aamupalan koko ajan naureskellen kun yritin vieläkin sitä kärpästä ottaa kiinni. Kun ihminen oli aamupalan saanut pureskeltua, alkoi se miettiä miten kärpäsen parhaiten saisi ulos asunnosta. Tässä vaiheessa kärpänen oli eteisen katossa ja minä suunnittelin hattuhyllyllä loikkaa kärpäsen perään. No sitten kävi niin, että mulle tuli ihan pakottava tarve mennä hiekkikselle käymään ja sillä aikaa kun siellä olin, oli ihminen keksinyt, että pyydystää kärpäsen pulloon ja vie sitten parvekkeelle, josta kärpänen pääsee luontoon ja linnulle ruuaksi tai jotain. Ihminen tosiaan sai kärpäsen kiinni ja minä pystyin viimein rentoutumaan. Ulkona ei ole enää pakkasta, joten kärpänen tuskin kovin pahasti paleltuu ennen kuin joku lintu sen ehtii napata. Jospa mä sitten vaikka joskus nappaisin sen linnun, joka ehkä nyt nappaa sen kärpäsen...

Joulu meillä meni mukavasti, mä en oikein niitten joulupakettien perään ymmärtänyt niin ihminen joutu niitä mun puolesta sitten avaamaan, sain kauheen kasan uusia leluja, jotkut kivoja ja jotkut ei niin kivoja ja sitten yks ihan KAMALA! Se kamala lelu liikkuu itsestään ja pitää hassua ääntä, heti kun se tulee näkyviin alkaa mua pelottaa ihan hirveesti ja karvat pitää nostaa pystyyn. En todellakaan leiki tollasen kanssa!

Siis tää on jonku paholaisen riivaama
kammottava kapistus!

Sitte oli näitä huiskuja, ne on jo vähän ehtiny kärsiä.

Ei nää kaikki kyl ollu paketissa, tais olla toi lyhin vaan.
Tohon pisimpään on kumilenkillä kiinnitetty pudonneita
höyheniä ja toi keskimmäinen on toiminu varakeppinä,
siihen on hyvä kiinnittää vaikka hiiru leikin ajaks.

Ja pari tollasta ääntelevää otusta, toi ruskee sirkuttaa ihan ku joku lintu ja toi hiiru piipittää kivasti. 

Tsirpu tsirpu tsirp. Piip pi piip pi pii...

Tyyppi oli meillä joulukylässä ja sen paketti oli ihan paras, siellä oli tollanen roikkuva lelu, jonka kanssa saan ihan ite leikkiä (mutta vaan kun ihminen on kotona) ja sitte yks kiva uus hiiru, joka on nyt hyvin piilossa niin, että ihminen ei saanu siitä kuvaa ja sitte parit pallot, toi nystyräinen pallo on vähän sellanen, että se pitää aina piilottaa peiton tai jonkun alle ku se tuntuu hassulta tassussa, mutta muuten se on tosi kiva.

Tää on siis sellasella helposti irrotettavalla
jousisydeemillä ovenkarmissa kiinni.
Naru on hyvin venyvää kumilankaa ja
pallon yläpuolella on kilisevä kello.

Nystypallo on vähän keränny karvaa...

Tyyppi oli laittanu paketin kiinni tollasella punasella narulla, se on ihan parasta mitä olla saattaa, mutta sillä mä en saa yksin leikkiä ikinä - ihminen pelkää, että tukehdun siihen.

Oi auvoa kun tämän kanssa pääsee touhuamaan!

Ihminen sanoo, että tänään on vuoden viimeinen päivä. Huomenna on sitten uusi vuosi ja uudet kujeet tai jotain sellasta. Oikein hyvää huomenna alkavaa vuotta teille kaikille siellä toivottaa Pena.

Joulukuun kahdeskymmenesneljäs

Ihminen sanoo, että tänään illalla tulee joulupukki. Kuulostaa kamalan pelottavalta, joten olen päättänyt olla loppupäivän oikein tosi kiltisti ihan varmuuden vuoksi.

Tänään otettiin joulukuvaa, mutta mulle ei toi lakki oikein sovi, niin valittiin sitten tämä edustamaan minun ensimmäistä joulua.

Valtavan hyvää joulua kaikille teille siellä jossain toivottavat Pena ja ihminen.

 

Joulukuun kahdeskymmeneskolmas ja pentuhammas

Eilen unohdin ihan kokonaan kertoa, että ihminen sai jonkin ihme hihkumahepulin kesken imuroinnin... No syy paljastui aika pian - se oli löytänyt sohvalta mun pudonneen vauvahampaan. Kattokaahan, se on aika komee.

Pentuhammas

Tänään aamulla ihminen yritti ottaa musta muka jotain joulukuvia, mutta ihan eilisestä kostoks en suostunu. Vai näytänkö muka yhteistyöhaluselta?

Hauskaa päivää kaikille toivottaa Pena!

Joulukuun kahdeskymmenestoinen ja suihku sekä sata raapimaa

Tänään aamu alko ihan normaalisti, herätin ihmisen ajoissa antamaan ruokaa ja sitten avattiin kalenterit. Mun kalenterissa oli jotain, en muista enää mitä - illan kamala järkytys on pyyhkinyt aamun herkut mielestä ihan kokonaan! 

Aamulla mä kuitenkin istuin keittiön ikkunalaudalla ja toivoin, että alkais sataa lunta ja pianhan sitä sitte alkokin tulemaan. 

Voi kun tulis vähän lunta lisää...

Ihminen yritti houkutella mua ulos monta kertaa, mutta en suostunu ihmisen kaveriks ulos, vaan aina kun se meni eteiseen, juoksin varoiks sängyn alle piiloon. Siellä sängyn alla, ihan keskellä, on sellanen kohta missä mä saan olla ihan rauhassa kun ihminen ei ylety sinne mitenkään.

Ihmisen mielestä on kiva tehdä lumihiutaleista
hassuja palloja kuviin.

Sitten illalla ihminen meni kävelylle ja kun se tuli kotiin, se meni kylppäriin ja mä tietty perässä. En tiiä kyllä meenkö enää ikinä, niin julman tempun toi nimittäin teki! 

Kylppärissä ihminen käyttäyty vähän oudosti, se meni suihkun alle seisoskelemaan, mutta sillä oli vaatteita päällä - mun ois varmaan tässä kohdassa pitäny tajuta, että jotain on pielessä, mutta en hoksannu...

Mä ensin menin ihan kiltisti seisoskelemaan sinne suihkun alle ja katoin ku ihminen avas hanan, mutta sitte ku se otti sen suihkun käteen ja alko osoitella sen kanssa kohti mua, annoin kynsien puhua oikein kunnolla. Ihminen vuotaa verta ainakin neljästä tai viidestä sellasesta kohdasta, että ei ois kuulemma ikinä uskonu löytävänsä kissan tekemiä haavoja niistä kohdista. Mun kynnet oli leikattu just pari päivää sitten ja tänään on tarkastettu, että ei oo teräviä, mutta kyllä mä näköjään näillä nysilläkin osaan... Sitkeesti se kuitenki sitte vielä jatko niin, että sai saippuan levitettyä ja kanssa pestyä pois, mutta en kyllä jaksa uskoa, että tän päiväsen jälkeen kovin helpolla uudelleen tähän puuhaan rupee. Vähän se kiroili siinä vaiheessa kun revin suihkuverhon alas lattialle... Toinen pää siitä tangosta vaan irtos kiinnikkeestä, että ei se nyt niin paha juttu voi olla!

Suihkun jälkeen ihminen kääri mut pyyhkeeseen ja yritti kuivata, mutta eipä onnistunut - otin vauhtia sen nassusta ja menin sängyn alle siihen kohtaan mihin tiiän, että toi ei ylety ja hoidin ihan ite kuivaamisen. Vähän se sai mut tohon pyyhkeelle huijattua kun toi herkkuja esiin, mutta heti kun se tuli tonne huoneeseen sisälle, menin takasin sängyn alle. 

Mä toivon, että ihminen nyt tietää, että mä en ole mikään vesikissa ja antaa mun jatkossa hoitaa pesut itse! Minä en ole mikään vesikissa!

"Millikin lähemmäs niin tulee kynsistä ja meen
takas sängyn alle piiloon!"

 Toivottavasti teillä ei oo ollu ihan yhtä hirvee ilta ku mulla. Terkuin Pena the wet cat.

Joulukuun kahdeskymmenesensimmäinen

Tänään mä oonki heti näin aamulla liikkeellä kun en vaan malttanut olla herättämättä ihmistä ajoissa - mun tuplahampaat lähti yöllä ja sitä juhlistaakseni herätin ihmisen tänään kuudelta noin sadalla hammaspusulla ympäri nassua, sormia ja varpaita. Mä olen kuulemma oikein super ihana tänään. :D

Hetki sitten mä kiipesin keittiön tuolin selkänojaa ylös ja just kun ihminen kiljaisi, että älä ku tuoli kaatuu, se tuoli sitten kaatui, ihminen sai ihan vähän hidastettua kaatumista, niin en jäänyt alle. Ihminen sano, että en sais tehdä tolleen ku se saa jonku sydärin vielä kun pelkää, että loukkaan itteni. Eilen se sano ihan samaa kun kaadoin yhden peilin melkein päälleni - vastapäinen seinä otti peilin vastaan, niin ei osunu. Pakkoko on jättää kaikkee kiipeiltävää kissalle houkutteleviin paikkoihin? Keittiön tuoleja ei kuulemma voi viedä pois kun niitä tarvitaan, mutta peilin ihminen laitto takasin vaatehuoneeseen piiloon, siellä se on kyllä oikeestaan koko ajan ollutkin, mutta eilen ihmisen piti päästä syvälle vaatehuoneeseen, niin se otti sen peilin pois sieltä siksi aikaa ja pitihän mun nyt vähän hyökätä kun siellä peilissä oli joku vieras kissa!

Tänään kalenterissa oli taas tyhjä luukku ja ihminen joutu etsiskelemään vähän niistä viereisistä luukuista niitä nameja, yhdestä löyty yks ylimääränen pussukka ja mun nenä kerto heti, että siellä oli tonnikalaa! Ihminen ei oo vielä päässy sen kalenterii katsoon ku mä tuun heti paikalle kun se edes yrittää ja kiipeen ihmisen ja kalenterin väliin niin, että se ei saa luukkua avattua. :D

"Aivan selvästi aistin tonnikalan herkkuaromit."

Hauskaa päivää kaikille toivottaa Pena! 

Joulukuun kahdeskymmenes ja tuplahampaat

Ihminen onnistu viimeinkin ottamaan kuvan mun tuplahampaista, mutta ei kaikista niistä, vain toiselta puolelta. Voin kertoa, että ihminen ei selvinnyt tästä täysin ilman sotavammoja, mutta ihmisen mielestä oli onni, että mun hampaat ei osunut sen naamaan vaan reiteen... Tässä siis mun pakotettu irvistys myöhään eilen illalla. Tää oli muuten tasan ainut kuva minkä se sai ja tässäkin melkein ehdin jo pakoon ennen kun kamera räpsähti, mutta en ihan onnistunut.

Tuplahampaat

Mun kalenterissa oli tänään ankkaa, ihmisellä joku ämpäri missä oli lapio ja kirves. En mä jaksa tosta kalenterihommasta mitään kuvaa sen kummemmin laittaa ku onhan niitä jo nähty. Mä oon muuten vähän alkanu hoksaamaan, että mitä tää joulu tarkoittaa - ainakin se tarkoittaaa, että kotiin pitää kantaa ihan kamalan paljon ruokaa ja joka paikassa on jotain hölmöjä valoja palamassa yötä päivää. Ja sitten on jotain kauheita salaisuuksia mitä mä en saa nähdä ennen sitä joulua. En millään malttais odottaa!

Hauskaa päivää kaikille toivottelee Pena!

Joulukuun yhdeksästoista

Ihminen nukkui tänään vaikka miten pitkään, kävi se antamassa mulle ruokaa kuudelta kun olin neljästä asti kauniisti pyytänyt. Ihminen kyllä sanoo, että ei oo kaunista pyytää puremalla ihmistä poskesta, otsasta, sormesta, nenästä ja varpaasta vuorotellen, mutta mun mielestä ei paljon kauniimpaa pyyntöä voi olla kuin hellät hammaspusut just noihin kohtiin.

Joulukalenterissa mulla oli tänään taas tonnikalaa, mua ei yhtään haittais jos sitä ois vaikka joka päivä kun se on tollasta hyvää ja kuivaa. Sitä märkää tonnikalaa en syö, se on YÄK.

"Anna mun namit nyt!"

Mulla oli keittiössä monta päivää tollanen ruskee rapiseva juttu, jonka alle oli kiva laittaa hämähäkki tai ruokaa ja rapistella se sitte sieltä esiin. Tänään ihminen sano, että ruskee rapiseva saa lähtee kun haisee eilisen sydänleikin jäljiltä pahalle. Otettiin kuitenkin kuva muistoksi, että jos mulle tulee ikävä niin voin kuvasta sitten muistella. Tässä mulla on pikkuhämis leikeissä mukana.

Hämähämähäkki joutui hampaisiin...

Nyt ei oo kuulemma enää montaa päivää siihen joulujuttuun ja ihminen on ihan outo, se on tänään siivonnu kaappeja ja laatikoita ja heittäny ihan hulluna vanhoja tavaroita roskiin tai johonkin mitä se sanoo lahjotuskasaksi, siinä on enimmäkseen sen vanhoja vaatteita, joihin se ei enää mahdu tai joista se ei enää tykkää. Sitten sillä on kanssa sellanen pino missä on myytäviä tavaroita, se sanoo, että nekin vois heittää suoraan vaikka roskikseen, että sais kaappiin tilaa, mutta toisaalta kun on ihan hyväkuntoisia, niin voihan niistä yrittää jonkun euron nyhtää... Mä en kyllä yhtään tiiä mitä on eurot, mutta ihminen sanoo, että ei mun tarviikkaan tietää. Pääasia kuulemma, että niitä on, jotta ei kuolla nälkään ja janoon.

Hauskaa perjantai-iltapäivää ja -iltaa kaikille toivottelee Pena the teeth kisser.

Joulukuun kahdeksastoista

Siis aatelkaa, mä jouduin oottaa kalenterin herkkuja tänään ilta kuuteen asti! Ihminen lähti aamulla aikasin Åboon johonki haistatteluun ja unohti siinä ennen lähtöä, että pitäs kalentereihin katsoa kanssa. Sitte kun se tuli kotiin, se tiskas jotain uusia kippoja ja söi ja leikitti mua ja kävi kaupassa ja sitten vasta muisti, että ois noi kalenteritkin. Ihme lahopää. Mulla oli tonnikalaa ja ihmisellä taas poliisisetä. 

"Rotta Ratatouillekin odottaa niitä
herkkuja sieltä kalenterista jo!"

Tossa kuvassa on muuten se mun R niinku Rotta Ratatouille. Se on aika iso ja sitä on kiva potkia. Mä oon meinannu sitä tarkempaa esittelyä tehdä, mutta ihminen ei sitte ikinä oo kameran kanssa valmiina kun hepuloin Rotta Ratatouillen kanssa kunnolla. Väittää, että kameran puuttuminen johtuu siitä, että hepulointi tapahtuu usein yöllä joskus neljän jälkeen. Ihme niuho.

Ihminen sanoo, että sen tekis mieli viedä mut jonnekin Lahteen näyttelyyn tammikuussa. Siellä mä näkisin mun siskon ja tädin, mutta ku ihminen ei tiiä saako mistään autoa lainaan eikä halua noin pitkää matkaa ainakaan bussilla lähteä matkustamaan. Enkä mäkään kyllä bussilla niin kauas mee ku ihminen sanoo, että se kestää vielä kauemmin ku toi matka Åboon... 

Hauskaa iltaa kaikille toivottelee Pena.

Joulukuun seitsemästoista

Tänään oli mulla taas ankkaa. Se on todella hyvää ja yritin kauniisti pyytää lisääkin, mutta ei heti herunnut. Myöhemmin päivällä sain sitte vähän lisää herkkua.

"Antaisit nyt edes vähän sitä ankkaa vielä!"

Mulla onkin muuten neljä kulmahammasta ylhäällä! Ihmisen mielestä näytän tosi hassulta, mutta se ei oo saanu niistä kuvaa kun en halua niitä koko maailmalle näyttää. :) Ihminen eilen kirjoitteli sinne mun äidin kotiin ja kyseli, että milloin noitten ylimääräisten pitäs häipyy suusta ja saikin sieltä vastausta, että vielä ei oo hätää. Ootellaan joulun yli ja jos ei oo pudonnu sitte, ni sitte ihminen aikoo soitella lekuriin... Yritän parhaani, että ne putois ilman lääkäriä! Huomenna onkin pitkästä aikaa kieltä ruokana kuulemma, sen pitäs olla sopivan sitkeetä hampaitten heilutteluun. :)

Joulukuun kuudestoista

Tänään mun kalenterissa oli ankkaa, nami kun se oli hyvää!

"On tää ankka niin namia..."

Ihminen sai tänään vasta valmiiksi sen pelin mistä mä eilen vähän vihjailin. Sen kanssa on tosi kiva leikkiä, mutta ihminen ei jostain syystä käytä omaa sormeaan syöttinä vaan se anto tälle nimeksi 'Hakkaa Hiirua' ja käytti pientä kivaa hiirua syöttinä mulle. En tiiä onko sillä jotain tekemistä niitten Aiaiaia-huutojen kanssa mitä se päästeli tossa tänään aiemmin kun vähän halusin purra sen sormia...

Täs ois ekaks parit kuvat tosta pelistä ja sitte pieni video. Kuvien ja videon laatu on ihan plääh kun meillä on niin huonot valot tossa missä ihminen nää kuvas eikä se sitte jaksanu alkaa uudelleen enää kuvailla. Nii ja sitte se ei oo kauheesti videoita editoinu ku sen pingviinissä ei oo sellasta oikein hyvää ohjelmaa siihen hommaan tai sitte se ei vaan ite osaa...

Pelin pääliosa

Tosta mahtuu ihmisen käsi sisään

Ihminen sanoo, että sen mielestä mä en ihan hoksanu leikin ideaa, mutta mun mielestä mä leikin kyllä ihan täydellisen hienosti. Ihmisen mielestä mun ois pitäny vaan siististi tassulla täpätä hiirua nenuun aina kun hiiru tulee esiin, mutta mä halusin retuuttaa vähän enemmän...

Ny mää jään ootteleen teidän videoita tollasesta pelistä...

Hauskaa iltaa kaikille toivottaa Pena!

Joulukuun viidestoista (osa 2)

Matkoja lukuun ottamatta mulla oli todella mahtava viikonloppu! Mä olin siellä tyypin luona Turussa ja kaikkee jännää tapahtu. Mä pääsin kiipeilee ovien päälle ja tyyppi rakensi mulle ylimääräsestä patjasta hyvän kiipeilytelineen ja sitte se oli tehny mulle myös sellasen hauskan lelun vanhasta pahvilaatikosta. Harmi ku ei ihminen ottanu kuvaa siitä lelusta, mutta se lupas tehdä sellasen tänne kotiinki ni pistän sen sitte ottaa siitä kuvan kun se on valmis ni näätte millanen se on. Varmaan huomenna jos noista mun noin sadasta pahvilaatikosta on sopiva... Niin ja sitte mä sain maistaa ihan uusia makuja - tyyppi anto mulle jauhelihaa ja se oli ihan hirmuisen hyvää, sellasta pitää saada kotonaki ainaki kerran viikossa tai en ala mitään!

Tänään me avattiin joulukalentereista kolme luukkua kummatkin, mulla oli kaks kanaa ja yks nauta, tai tollaset ihminen onki viereisistä luukuista kun kaikki yllärit oli karannu niistä omista luukuistaan muihin luukkuihin. Ihmisellä oli taas vaan niitä muovisia ukkeleita, tai oikeestaan yks niistä oli vaan ukkeli, sellanen roisto ja sitte oli kelkka ja koira, siis aatelkaa, koira kyllä löytyy, mutta yhtään kissaa ei oo vielä ihmisen kalenteri sisuksistaan ulos tunkenu! Kyllä kissa ois parempi ylläri ku koira!

"Mistäs sitä alottais..."

Tyyppi laitto ihmiselle parit kännykkäkuvat tosta sen mulle tekemästä kiipeilytelineestä, mä haluaisin kotiinki tollasen, mutta ihminen sanoo, että ei aio tollasta tehdä kun sillä on jotain muuta rakentelua mielessä. Huomatkaa muuten mun ihan loistavan hohtavat silmät. 

Tyypille kiitos näistä kahdesta kuvasta ja valtavan hyvästä hoidosta! Mää tuun joskus vielä uudestaanki kylään jos vaan sopii. :D

Ai niin, meille tuli tänään sellanen Zooplus-paketti ja ihminen vei melkein kaiken siitä heti piiloon - mutisi jotain joululahjoista... Tarkottaakohan se sitä, että mä saan jotain joululahjoja?

Hauskaa loppupäivää kaikille toivottaa Pena! 

Joulukuun viidestoista (osa 1)

Tästä tulikin aika pitkä tarina, mutta pakko on jakaa kun ei ole oikeassa elämässä kissaihmisiä, joille näitä juttuja purkaa...

Kuten jotkut jo varmaan on kuulleetkin niin meidän Zooplussa ei ehtinyt perille ennen perjantain lähtöä ja edelleen sitä odotellaan saapuvaksi - lupasivat tänään ennen puoltapäivää. Vaikka eihän sillä enää mikään kiire ole kun matkat on jo tehty! Ja millaiset matkat ne olikaan... Tuli ihan sellainen olo, että olen kissan kiduttaja kun pakotan toisen matkustamaan bussilla ja autolla... Niin hirveetä huutoa ja itkua en ole tuosta elukasta koskaan ennen kuullut kuin nyt tällä Åbo-retkellä kuului. Yrittipä Pena vielä purrakin mua ton koppansa läpi kun ei yhtään viihtynyt...

Perjantaina täältä kun lähdettiin, meni Pena ihan kiltisti omaan koppaansa eikä yrittänyt yhtään tunkea ulos kun laitoin luukun kiinni, mutta kun lähdettiin ulos ja kävelemään kohti bussipysäkkiä alkoi kopasta kuulua surkeaa ulinaa ja muutama mummo katsoi meitä sen oloisena, että luulivat mun ihan oikeesti kiduttavan kissaa... Bussi kun tuli pysäkille ja kiivettiin sisään, kuului kopasta hirmuinen MAUUUUUU ja kuski totesi, että tuopa ei taida kauheasti tykätä matkustamisesta... Hetki oltiin sitten bussissa istuttu ja koko ajan kuului tasainen miumaumouMOURUmaumiuMOuru niin taaemmalta penkiltä kuului kun nuori mies kysyi toiselta, että kai tää on ees pikavuoro ja päästi hyvin tuskaisen oloisen huokauksen... No sitten kun viimein oltiin tasaisen ulinan saattaman päästy Åboon, piti meidän käydä hakemassa vähän evästä Mustista ja Mirristä ja siellä sama huuto jatkui - tunsin taas itseni kiduttajaroistoksi, mutta onneksi kaupan tädit oli lähinnä vaan huvittuneita ja muut asiakkaat sen oloisia, että ei ihan ekaa kertaa nähneet huutavaa kissaa kopassa. M&M:stä saatiin sitten mun isukin tarjoamana autokyyti tyypin luokse ja siellä Pena viimein pääsi kopasta ulos ja lopetti huudon. Vähän aikaa se juoksenteli ympäriinsä ja haisteli nurkat, totesi tutuksi paikaksi ja asettui sängylle nukkumaan. Minä sitten annoin Penalle muutamat halipusut ja lähdin viettämään viikonloppua muualle. Pena oli kaksi yötä kahdestaan tyypin kanssa ja antoi tyypin nukkua aamuisin huomattavasti pidempään kuin meikäläisen ikinä. 

Eilen sitten kun tultiin kotiin, saatiin onneksi isukilta kyyti, mutta eipä se paljon helpompaa ollut tuo matkustus henkilöautollakaan - huutoa ja valitusta ja hirveää läähätystä koko matka ja niitä puremisyrityksiä! Onneksi ei ihan kunnolla saa otetta ihmisestä tuon koppansa läpi, jos saisi ei mulla varmaan enää olisi sormia, joilla tänne naputella... Kotiin kun päästiin, Pena pääsi pois kopasta ja nuuski paikat läpi, ilmoitti tarvitsevansa ruokaa ja meni sitten hetkeksi koppaansa pötkölleen - koppa ei siis ole pelottava paikka kun on paikallaan, mutta liikkuessaan muuttuu kissan helvetiksi ilmeisesti. Hetki siinä sitten vielä leikittiin ja sitten mentiin nukkumaan, tänään aamulla ensimmäinen herätysyritys tapahtui kuudelta, mutta en suostunut nousemaan ja puolisen tuntia mun päällä pompittuaan ja mun korvia pureksittuaan Pena luovutti ja kävi tyynylleni nukkumaan vielä vajaaksi pariksi tunniksi. 

Harmittaa niin älyttömänä kun ei päässyt sitä Feliwaytä testaamaan tällä reissulla, kun nyt joutuu edelleen miettimään, että pitäsköhän sitä ihan tohtorille asti mennä kyselemään onko jotain mitä tolle vois antaa ennen reissua, että ei ihan niin kamalasti joutuis huutamaan koko matkaa... Onko teillä kokemuksia, onko Feliwayn suihkiminen kuljetuskoppaan auttanut kissa rauhoittumaan matkalla vai onko rauhattomalle otukselle pitänyt tohtorilta asti hankkia jotain myrkkyä mikä rauhoittaa ja tekee matkasta kissalle vähemmän stressaavan? 

Feliway-testin taidan tehdä ihan vaan niin, että suihkin ainetta koppaan ja mennään johonkin vähän käveleskelemään kopassa kun täällä ei noita lyhyen matkan bussireissuja oikein pääse tekemään niin helposti kuin jossain sivistyksessä pääsee - pitkälle matkalle mä en Penaa enää vie ennen kuin tiedän varmasti, että se ei tollasta paniikkihuutoa joudu koko matkaa vetämään, teki niin pahaa nää reissut meikäläisen sisuksiin, että ei pysty enää yhtään tollasta tekemään.

"No niin, saiskos nyt sitten sitte
sitä aamupalaa vihdoinkin???"

Pena aikoo tulla tänään vielä myöhemmin kertomaan joulukalenterijuttuja ja vissiin jotain viikonlopputarinoita sillä on myös kerrottavana...

Hauskaa päivää kaikille toivottelee ihminen.

Joulukuun kahdestoista

Nyt on jännää! Tänään me lähdetään sinne Turkuun tai Åboon tai miten ikinä kukakin sitä kylää haluaa kutsua... Mä joudun olemaan varmaan kaks yötä tyypin kanssa ihan kahdestaan kun ihminen lähtee johonki Bjöörneporiin tai johonki juhliin. Kehtaaki jättää mut pois juhlareissulta! Mut tyypin luona pääsee taas varmaan ovien päälle riekkumaan, ni kyllä sekin vähän juhlalta tuntuu.

Tänään mun kalenterista tuli kanaa, se oli luikerrellut naapuriluukkuun ja ihminen joutu sen onkimaan sieltä pienen kirouksen saattelemana ulos. Onneks pysy naapuriluukku sentään ehjänä! Kalenterikuvasta nyt tulikin tollanen ikkunakuva kun en malttanut lähtee pois ikkunalta edes kun kalenteri tuli esiin - jotain jännää pihalla oli.

"On siellä jotain jännää, mutta
en mä sulle kerro mitä mä
siellä nään! Jos et ite nää
ni oo näkemättä."

Toinenkin jännä asia on ilmassa - me on odotettu Zooplussan laatikkoa pieni ikuisuus ja nyt toi ihminen hopisee jostain seurantasivusta, että siellä sanotaan paketin olevan jakelussa... Ei voi kuin toivoa, että se ehtii perille ennen kuin meidän pitää jo olla bussipysäkillä odottelemassa kauhumatkaa taas. Siellä laatikossa on jotain sellasta suihketta minkä pitäs kuulemma tehdä matkustuksesta helpompaa ni sen takia ois tosi kiva jos se loota tänne tulis ja äkkiä sitteki! 

Mä palaan ääneen joko sunnuntaina illalla tai sitte maanantaina joskus, riippuu miten rankka on toi viikonloppu ollut. 

Hyvää viikonloppua kaikille toivottelee Pena!

Joulukuun yhdestoista

Ihminen meni eilen nukkumaan ihan hölmön aikaisin, taisi olla kello vasta yhdeksän tai jotain kun se kömpi peiton alle ja sammutti valot, ei edes kirjaa lukenut kuten yleensä. Tämä aikainen nukkuma-aika kelpasi kyllä mullekin, en kauan viitsinyt riekkua kun vaikutti ihminen niin kertakaikkisen kiukkuiselta kun vähän jotain ääntä päästelin - aamulla sitten neljältä ilmoitin, että nyt ois ruoka-aika ja aika herätä. Ruokaa sain kun hiljaisuus ei tullut ja keittiön tuolit alkoi kaatuilla salaperäisesti. Heti kun ihminen oli ruokakupin täyttänyt meni se takaisin maate ja hetken se luki kirjaa siinä ja sitten simahti uudelleen, yhdeksän paikkeilla sitten heräsi ja päästiin joulukalenterien kimppuun. Ihmisellä oli joku sellanen poliisi ja mulla nautaa. Tää kuva on hetkeä ennen joulukalenterin aukaisua, huomatkaa mun hämähäkki, sekin oli mukana odottelemassa...

"Tän laatikon koko on just perfect ja pehmusteet
on just mahtavat!"

Iltapäivällä sitten taisin saada koston aamuherätyksestä - jouduin TAAS kuuntelemaan sitä kamalaa imuria! Toinen kerta alle viikkoon. Ja ihan oma vika kuulemma kun en saa ököplussaa pidettyä huussissa tai edes huussin matolla... Mun mielestä kyllä ihminen tekee jotain väärin jos mun ököplussa haluaa levitä huussista keittiön kautta eteiseen ja olohuoneeseen mun mukana...

Hauskaa iltaa kaikille toivottelee Pena!

Joulukuun kymmenes

Mulla oli kalenterissa tänään taas kanaa ja voi miten hyvältä se tuoksuikaan! Saispa aina vaan syödä kanaa ja possun sydämiä...

"nuuhkis"

Eilen ihminen toi mulle kaupasta jotain silakkaa - en syöny YÖK! Vahingossa söin ensin pienen palan, mutta sitten kerroin kovaan ääneen, että en tykkää. Käänsin vielä kiponkin nurinpäin lattialle, jotta menee viesti perille. Joskus pari viikkoa sitten ihminen yritti syöttää mulle jotain seitiä tai jotain sellasta en muista varmasti enää sen nimeä, mutta se sai ihan saman kohtalon kuin silakkakin. En todellakaan syö. Tykkäättekö te tollasista silakka- ja seitijutuista?

Hauskaa iltaa kaikille toivottelee Pena the fish hater.

P.S. Ihminen pyys vielä kysäsee, että mikä on muitten ihmisten kokemuksen mukaan sellanen hyvä kalaöljy, jossa ois omega kolmoset ja kuutoset kohdillaan? Se on kuulemma useampaa purkkia tutkinu, mutta ei oo oikein mistään löytäny noista kutosista tietoa ja kaupan täditkään ei oo osanneet auttaa, ni meinas, että täältä vois saada apuja ku moni kuitenkin moisia mössöjä käyttää kissoille.

Joulukuun yhdeksäs

Tänään ei meinannu tulla mitään kalenterikuvien ottamisesta - Penalla on joku ihan hirvee villivaihde jääny päälle, aamu kuudesta asti painanu ympäri kämppää ihan täysillä, just nyt (noin 13.30) vasta nukahti ekaa kertaa kuuden jälkeen. Sapuskan ja huussikäyntien ajaks sentään on ehtiny välilläkin pysähtyä. Villiyden lisäksi on kuulunut ihan uudenlaisia ääniä tosta otuksesta, oikein sellasta syvää mouruamista ihan ku ois isompikin kolli talossa... Ihan pelästyin kun ensimmäisen kunnon mourun kuulin ku oon tottunut enemmänkin kuulemaan sellasta herkkää kujerrusta tai kurnutusta...

"Mä nyt haluaisin mun kanat!"

"Anna nyt ne mulle jo!"

Kalenterikuvia ottaessa Pena tunki itseensä jatkuvasti lähemmäs kameraa ja yritti parhaansa mukaan roikkua mun kädessä tai hiuksissa kiinni koko sen pienen hetken kun kuvia otin. Lähinnä oli kortille tallentunut jotain epämääräistä sössöä tai lähikuvia nenästä, mutta onneks oli edes pari mistä nassua näkyy vähän enemmän. :)

Ai niin, huomasin tuossa, että meillähän on uusia lukijoitakin ilmestynyt jossain vaiheessa! Tervetuloa uudet ja vanhat! Sitte kun lukijoitten määrä on 20 tai yli, on Pena luvannu järjestää arvonnan... Tai sitte jos ikinä ei tuu 20 täyteen niin järjestetään silti arvonta... :D

Joulukuun kahdeksas

Tänään kesti tosi kauan ennen kuin ihminen jaksoi ruveta aukomaan mun kanssa kalenterin luukkua. Se sanoo, että asiaan ei auta yhtään se, että mun pitää öisin riekkua ympäri kämppää kuin joku pahainen teini. Kuulemma häiritsee nukkumista ja siten aamuista vireyttä jos mä nyt vähän neljältä haluan leikkiä hämähäkillä. 

"Anna jo! Anna jo! Anna jo!"

Ihmisen kalenterissa ei taaskaan ollu mitään syötävää, joku luisteleva ukkeli vaan.

Mun molemmat hämähäkit on muuten menny hukkaan jonnekin. Vitsit ku löytäis ne nyt ennen iltaa ni sais taas yöllä vähän pöllyttää niitä...

Hauskaa päivää kaikille toivottaa Pena!

Joulukuun seitsemäs

Ihminen on nukkunut tänään melkein koko päivän! Aamulla se kävi vähän ennen kuutta antamassa sapuskaa kun vaatimalla vaadin ja sitten se meni takaisin nukkumaan. Seuraavaks ihminen heräs vasta yhdeksältä eikä meinannu silloinkaan vielä nousta, mutta sitten se varovasti kurkkas pihalle ja näki, että siellä ei ollutkaan ihan pilkkopimeää, niin päätti, että nyt noustaan ja mennään ulos. Siinä se hääräsi aamutoimensa, avattiin joulukalenterit ja sitten se jotenkin huijas mulle valjaat päälle. Käytiin ulkona, mutta enhän mä siellä halunnut olla, tultiin takaisin melkein heti. Ulkona oli ihan liikaa autoja ja ihmisiä ja koiria, ei mitään mulle siis. Ei ihminen ehtinyt ees yhtään ulkoilukuvaa ottaa kun melkein heti siirryin maantasalta olkapäälle kujertelemaan... 

Sitte ku oltiin käyty ulkona lähti ihminen kauppaan ja kaupasta tultuaan teki itelleen ruokaa ja antoi mullekin jotain outoo sapuskaa, en syöny yök. (Vähän ajan päästä menin kuitenkin syömään sen saman sapuskan, mutta nyt se on taas yök.) Sitte ku ihminen oli syönyt, se meni lukemaan kirjaa eli sillä oli se sen hassu kirja kädessä noin 5 minuuttia ja sitten alkoi kuulua tasainen kuorsaus ja arvatkaa mitä! Ihminen heräs päiväunilta vasta vähän ennen seitsemää kun menin kertomaan, että ois taas vähän nälkä! 

Eilen sain ihmisen pidettyä hereillä melkein kahteen kun innostuin juoksemaan mun lempparihämähäkin perässä ja koitinpa myös kätkeä hämähäkkiä huussiin - koko huussi oli jo ihan pois omalta paikaltaan kun pidin niin hyvät kätkijäiset... Ihminen yritti esittää, että sitä ei yhtään häirinnyt mun leikit, mutta kyllä mä huomasin, että se hereillä oli ja kiroili tyynyynsä.

Tollasta kalenterihommaa meillä oli tänään.

"Täällä haisee ihan selvästi ankka!"

Hauskaa iltaa kaikille toivottaa Pena the dreamcathcer.

Joulukuun kuudes

Ihminen sanoo, että tänään on itsenäisyyspäivä. Se sanoo, että itsenäisyys on tärkeä asia meille kaikille ja toivoo, että tämä meidän kotimaa, Suomi, saisi nauttia itsenäisyydestään nyt ja ikuisesti. Ja sitte se sanoo, että se vois vinkua ja vikistä Suomen itsenäisyyden nykytilasta vaikka miten pitkään, mutta ei halua sotkea noita vinkuja näihin kissajuttuihin tämän enempää.

Tänään meidän kalentereissa oli mulle kanaa ja ihmiselle hedelmätiski ja aatelkaa, ne hedelmätkään ei ollu syötäviä! 

"Pakko oli taas tassut laskea tuon kamalan karvaisen
lampaantaljan päälle kun muuten ei päässy tonne luukulle!"

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille toivottelee Pena ja ihminen kanssa!

Joulukuun viides

Ihminen yritti olla julkaisematta tänään kun aatteli, ettei kukaan jaksa samanlaisia kalenterikuvia joka päivä katella, mutta sitten se sai mut huijattua tollaseen lampaantaljakääröön...

"Jos sä julkaset tän, niin kukaan ei enää usko mua
kun sanon, että lampaantalja ei ole ystävä!"

Kalentereissa mulla oli tänään kanaa ja ihmisellä sellanen Lego-tyttö, jolla oli joku sellanen pulla kädessä. Näätte sitte joskus kun se laittaa kaikista noista yhteiskuvan tänne. 

Hauskaa iltaa toivottaa Pena!

Joulukuun neljäs

Ihan ekaks, MÄ EN OLIS OTTANUT SITÄ PALLOA IHMISEN LAUTASELTA JOS OISIN TIENNYT, ETTÄ SE ON POMMI! Mitäs ei varottanut, että kun sellasta punasta palloa potkii niin se jossain vaiheessa pamahtaa ja pölläyttää punaista möhnää ja keltaisia kikkareita ihan joka puolelle! Vaarallisia tollaset pommit - ihmisen pitäs olla tarkempi, että mä en saa sellasta napattua sen lautaselta, ei pitäs lukea lehteä samalla kun syö. Niin.

Mutta joo, se siitä. Tänään meillä avattiin kalenterit vasta kun ihminen oli käyny jossain asioilla juoksentelemassa. Siis aatelkaa, en saanu heti aamulla kuudelta käpälöidä kalenteriani. Ihan väärin tollanen. Tänään mulla oli nautaa siellä luukussa ja ihmisellä pari kaakaokippoa ja piirakka. Mun ylläri oli ihan selkeesti parempi taas. Miks ihmisen kalenterista ei tuu mitään syötävää? Ihan tylsää.

 

"Nyt minä syön sinut!"

Hauskaa päivää kaikille toivottaa Pena!

Ihmisen lisäys: Tänään Pena tosiaan kaappas mun lautaselta huomaamatta kirsikkatomaatin ja potkiskeli sitä ympäriinsä kunnes yhtäkkiä juoksi pelästyneenä mun olkapäälle kurnuttamaan - tomaatti oli potkujen lomassa haljennut ja levittänyt sisuksensa söpösti pitkin eteistä. Kuvaa tästä sotkusta ei valitettavasti tullut otettua todisteeksi, mutta luulen, että tämä on yksi niistä mielen kuvista, jotka muistan sittenkin jos joskus sairastun johonkin kamalaan mikä vie muistin mennessään... Ei voi muuta kuin nauraa ton otuksen tempauksille. :D

Joulukuun kolmas

Toi ihminen siis meinas, että me ei muka näytetä teille joka päivä mitä meidän kalentereista paljastuu, mutta mä oon vähän sitä mieltä, että jos ei mitään ihmeellistä tapahdu niin joudutte näitä näkemään ihan joka päivä kunnes se mystinen joulujuttu on perillä tai täällä tai en mä tiedä ku mä en YMMÄRRÄ mikä tää joulu on!

Tänään tuli ankkaa ja lumiukko

Ihminen pyys sanomaan, että se löysi sen kiipeilytolpan ohjeen, mitä se eilen etsi, ku Jutta V. kävi ystävällisesti kertomassa, että pitää irrottaa naama joskus tietokoneesta ja katella paperijulkaisuihin päin. Kiitos Jutta, nyt mulla on toivoa, että pääsen pian tooooodella ylös!

Hauskaa iltaa toivottaa Pena!

Joulukuun toka

Tänään availtiin taas aamulla kalenterista luukut. Penalle tonnikalaa ja mulle yks lisäkapistus Legojuttuihin (nää on ihan huippuja tietyissä valokuvausprojekteissa, siks mä niitä haalin itselleni). Huomenna taidan vaivautua etsimään jalustan jostain vaatehuoneen uumenista, niin saattaapi saada kuviin jotain laatua kanssa... :) Vaiks ei me kyllä varmaankaan ihan joka päivä aleta näitä kalenteripäivityksiä tehdä, kattoo ny miten jaksaa ja viitsii.

"Anna tänne ne Legot nyt, mä haluun leikkiä niillä!"

Sitte asiasta kukkaruukkuun tai oikeestaan kiipeilytolppaan... Tossa jonkin aikaa sitten blogeja lueskellessani jossain törmäsin sellaseen postaukseen, jossa joku kertoi kuvin ja sanoin tekemästään kiipeilytolpasta kissalle. Materiaalit oli hyvin yksinkertaiset, sisalnarua, muovinen viemäriputki ja mäntylevy sekä kulmarautoja tms., mutta jokin mua jäi siinä ohjeessa mietityttämään ja nyt oonki yrittäny etsiä sitä ohjetta uudelleen - jostain idioottimaisesta syystä en sitte ollu viittyny kuitenkaan kirjanmerkkiä tohon ohjeeseen tehdä tai sitte se oli just sillon kun mun selain päätty kaatua, mutta joka tapauksessa toi ohje meni hukkaan. Kuulostiko tutulta? Onko tää sun blogissa jossain tai tiedätkö missä tollanen vois olla? Jos kyllä, niin pliiiiiiiiiiis kerro mulle kommenteissa niin saan lakata vaivaamasta pientä päätäni ja käydä toimeen. :) Sellanen vinkki vielä, että muistelen sen olleen vähän vanhempi juttu...

Hauskaa päivää kaikille toivottelee ihminen.

Joulukuun eka

Tää joulu on joku sellanen ihmisten juttu, liittyy kuulemma johonkin vanhaan tarinaan, jonka jotkut uskoo ja toiset ei. Sitte tässä jouluhommassa on kuulemma myös joku kaupallinen puoli ja siihen toi munkin ihminen sortuu ihan vähän - se on ostanu meille molemmille joulukalenterit ja tänään aamulla mä pääsin vihdoin näkemään mikä se sellanen kalenteri on. Se on siis sellanen pahvista väsätty juttu, jossa on 24 pientä luukkua ja jokasen luukun takaa paljastuu pieni yllätys. Tänään mun kalenterissa oli neljä pientä palaa pakastekuivattua nautaa. Kyllä maistu hyvälle! Ihmisen kalenteri oli ihan tylsä, siinä ei ollu mitään syötävää, joku muovinen pieni ukkeli vaan ja silläkään ei saanu leikkiä ku olisin voinu kuulemma vaikka tukehtua niihin pieniin muovisiin osiin. Ihminen sanoo, että se on joku Lego-kalenteri. Sillä on ihan hirveesti noita Lego-juttuja yhessä laatikossa, mutta ei uskalla laittaa niitä mihinkään esille kun luulee, että mä heti syön ne kaikki...

Eka luukku auki: "Anna nyt jo mun ylläri tänne!"

Hauskaa joulukuuta kaikille toivottaa Pena!